Hei! olemme ensimmäisen vuoden restonomiopiskelijat Kirsi ja Juho, ja lähdimme suorittamaan työharjoittelua Lanzarotelle hotelli Costa Caleroon. Harjoittelumme kestää 3 kuukautta, ja tämän aikana pyrimme oppimaan Espanjan työkulttuurista. Alustavasti meidän työnkuvamme on ravintola, baari ja tarjoilu tehtävät.

Ensimmäinen kuukausi

Aloitin harjoitteluni noin kuukausi sitten täällä Lanzarotella. Ensimmäiset viikot menivät kaiken uuden opettelussa, jota löytyy hyvin paljon. Esimerkiksi, en ollut kertaakaan avannut viinipulloa oikeaoppisesti ennen tänne tuloa, mutta nyt sekin sujuu nopeasti sekä kolmen lautasen kantaminen tuotti aikaisemmin ongelmia, mutta tuokin onnistuu nykyään todella helposti. Likaisia lautasia kerätessä pysyy enemmänkin, kuin se kolme lautasta kädessä (ennätys 7😀). Hotelli on ollut koko ajan aivan täynnä ensimmäisen kuukauden ajan ja sen kyllä huomaa myös töissä. Kiirettä on pitänyt, mutta mukavat työkaverit sekä asiakkaat tekevät päivistä mukavia, kiireestä huolimatta.

Sain kämppikseksi tytön nimeltä Mirka ja hän on kotoisin Puolasta. Mirka on ollut alusta lähtien todella ihana ja auttanut kaikessa, jos on ollut jotain ongelmia. Mirkan kanssa olemme käyneet läpi läheiset ravintolat ja täältä hotellin läheltä löytyykin ehkä paras italialainen ravintola, jossa olen käynyt! Olen käynyt Lanzaroten pääkaupungissa Arrecifessa sekä muutamiakin kertoja läheisessä kaupungissa Puerto del Carmenissa shoppailemassa. Olen kerennyt olemaan myös vähän kipeänä. Kurkkuun sattui, oli nuhainen olo ja tärisin kylmyydestä kahden peiton alla, kun ulkona oli reilu +20 astetta.😀

Kielitaito on kehittynyt erittäin paljon. Espanjaa osasin jonkun verran, mutta täällä paikalliset puhuvat niin nopeasti ja eri aksenteilla, että välillä on tuottanut hankaluuksia ymmärtää. Olen yrittänyt opetella mahdollisimman paljon uusia sanoja ja olen aina kysynyt, jos en ole ymmärtänyt jotain sanaa. Ravintolasanasto alkaa olla jo aika hyvin hallussa ja työkavereiden kanssa kommunikointi onnistuu jo ihan hyvin. Asiakkaista tähän mennessä suurin osa on ollut brittejä, joten englantia on saanut puhua tarjoillessa paljon. Kehujakin olen jopa saanut kielitaidostani, mistä olen erittäin yllättynyt. Eräs mies kysyikin, mistä päin Englantia olen kotoisin.😀

Sää on ollut hyvä muutamia sateita lukuun ottamatta, noin 20-25 astetta ja pitäisi lämmetä vielä paljon enemmän seuraavan kuukauden sisällä, jolloin kesä kuulemma vasta alkaa!

 -Kirsi

Aika kuluu

Minä, Kristijan, Rodrigo ja kämppikseni Julien

Aloitin harjoittelun kaksi viikkoa myöhemmin kuin Kirsi, mutta huomasin, että itsellänikin tulee juuri kuukausi täyteen. Aika on mennyt tosi nopeasti. Espanjaa en ole itse opetellut puhumaan juuri yhtään, mutta työkaverit yrittävät opettaa sitä minulle. On sitä muutama sana tainnut muistiin jo jäädä 😀. Saavuttuani hotellille eräs harjoittelija kertoi, että minun täytyy ajaa parta pois, koska sitä ei saa työntekijöillä olla.

Työskentelen samoissa hommissa kuin Kirsi, joten asiakkaiden kanssa saa olla tekemisissä ja heidän kanssaan pärjää hyvin Englantia puhumalla. Ja minua ovat kans britit kehuneet sujuvasta Englannin kielestä 😀. Työnteossa on ollut paljon opeteltavaa, mutta onneksi muut harjoittelijat ja työntekijät ovat olleet tosi auttavaisia. Joidenkin asioiden tajuamiseen on välillä mennyt hetki, koska ohjeet on tullu Espanjaksi 😀. 

Itse sain kämppäkaveriksi Portugalista kotoisin olevan Julienin, ja onneksi hänen kanssaan voi jutella eglanniksi. Parasta on ollut tutustua uusiin ihmisiin euroopan ulkopuolelta ja viettää aikaa heidän kanssaan. Harmillista on ollut kun on kerennyt tutustua uuteen ihmiseen, niin hän on lopettanut harjoittelun muutamassa viikossa. Ja aina kun joku lopettaa täytyy sitä käydä juhlimassa 😀

- Juho

Työvuorot

Voisimme kertoa jotain työstämme. Töitä tehdään päivässä 2 kertaa 4 tunnin vuoroja, taikka yksi 3,5h vuoro ja yksi 4,5h vuoro. Aamuvuoro aloitetaan klo8.00 taikka klo.8.30 ja lopetetaan klo12 taikka klo12.30. Lounasvuoro alkaa klo13.00 taikka 13.30 ja loppuu klo16.30. Iltavuoro aloitetaan klo19.00 taikka 19.30. ja se saattaa loppua klo23.00, klo23.30 taikka klo24.00. Lopetus ajat määräytyvät sen mukaan missä vuorossa on aiemmin työskennellyt. Normaalisti jos työskentelee aamulla klo8.30-12 on iltavuoro klo19.00-23.30. Ja kun taas työskentelee lounaalla ovat päivän työvuorot yleensä klo13.30-16.30 ja klo19.30-24.00. Joitain poikkeuksiakin löytyy työvuoroista, mutta näin ne menevät normaalisti. Aamuvuossa ja lounasvuorossa työvaatteet ovat samat. Ruskea t-paita, ruskeat suorat housut, keltainen pieni essu ja kengät on pakko olla mustat. Illallisella housut ovat samat, paita on ruskea kauluspaita ja essu on keltainen mutta isompi kuin aamuvuorossa.

Hotellista löytyy kaksi ravintolaa missä työskentelemme. Aamupala ja illallinen tarjotaan samassa ravintolassa ja lounasravintola on sitten erikseen. Kaikki ruoat tarjotaan buffettina. Lounasravintolasta löytyy myös baaritiski, missä joudumme joskus työskentelemään, kun lounasta ei enää tarjoilla. Hotellista löytyy myös yökerho/disko ja pienempi piano baari. Näissä paikoissa saatamme työskennellä, kun illallista ei enää tarjoilla.

Aamiaisella työskentely on ehkä parasta, koska työvuoro menee nopeasti ja sen jälkeen on yleensä 7 tuntia vapaa-aikaa. Aamupalalla tehtävämme on mennä asiakkaan luo, kun hän on istunut pöytään ja kysyä häneltä haluaako hän kahvia ja jos asiakas haluaa kahvia, viemme pöytään kahvi-, ja maitokannun. Sitten keräilemme lautasia ja teemme uuden kattauksen asiakkaan lähdettyä. Aamuvuoron lopulla teemme kattaukset valmiiksi illallista varten.

Lounasvuorossa tehtävänä on kerätä lautasia, putsata pöytiä ja laittaa uusi kate, mikä on vain haarukka ja veitsi käärittynä lautasliinaan.

Illallinen kun aloitetaan, katsomme missä Rangossa (osassa) työskentelemme. Ravintolassa on 5 rangoa + teranssi. Kun ravintolan ovet avataan, kaikki tarjoilijat seisovat pääovella tervehtien asiakkaita, kun he tulevat sisään. Kun asiakas menee pöytään istumaan, on meidän tehtävä kysyä mitä hän haluaa juoda ja tuoda juoma asiakkaille. Jos asiakas haluaa juoda viiniä, joudumme viedä hänelle viinin lisäksi viinilasin. Joillekin hienomille viineille joudumme antamaan ”special lasin”. Ja työhömme kuuluu tietenkin lautasten kerääminen, ja aina kun asiakas lähtee, joudumme vaihtamaan pöytäliinan ja tekemään uuden kattauksen. Katteessa on 2 pääruokahaarukkaa, pihvi-, ja pääruokaveitsi, jälkiruoka lusikka ja haarukka sekä vesilasi. Illallisen aikana ei hikoilulta välty, koska asiakkaita on paljon ja koko ajan saa olla tekemässä uutta kattausta tai keräämässä lautasia.

 

Tätä työtä kun on reilu kuukauden vääntänyt niin on alkanut tuntumaan, että vasemman käden hauis on isompi kuin oikean :D. Eräs vakityöntekijä näytti omaa vasenta hauistansa ja se oli selvästi isompi, kuin oikea :D. 

Aamiais/illallisravintola

Terassi

Lounasravintola

Mä lähden himaan

Viimeisten viikkojen aikana fiilis kävi oudoksi. Olin iloinen, että harjoittelu oli loppumassa, mutta samalla fiilis oli haikea, koska joudun hyvästelemään kaikki ihmiset keihin olin tutustunut. En voi uskoa, että vietin 3kk toisessa maassa kaukana kotoa ja ilman ruisleipää 😀 . Mutta kuten sanotaan kotia on aina kiva mennä/palata. Ja olihan tämä tiedossa, että ikuisuutta tämä harjoittelukaan ei tule kestämään vaikka se siltä jossain kohti tuntuikin.

 

Mutta jos nyt mietin työtä mitä tuli tehtyä 3kk aikana tehtyä ja mitä tuli opittua. Työnkuva oli suurimmaksi osaksi lautasten keräilyä mikä ei sinänsä ole vaikea tehtävä. Mutta kun siihen lisätään nopea työtahti ja välillä esimiehen hiillostus niskassa saattoi siinä oppia työskentelemään nopeammin ja kantamaan enemmän kuin 2 lautasta kerralla 😀 . Oma englannintaitoni ei ole mikään kehumisen arvoinen, mutta uskon sen kehittyneen parin asteen verran tämän reissun aikana. Lähtiessäni minua jännitti se, että joudun puhumaan englantia ihmisille ja en ole sitä harrastanut paljoakaan, mutta jossain kohti huomasin sen sujuvan luontevasti, enkä jännittänyt sen puhumista yhtään. Parasta palautetta itselleni oli, jos asiakkaat kehuivat minun englannin puhumistani, ja varsinkin jos asiakkaat olivat brittejä. Eräs brittiläinen sanoi minulle, että puhun selvempää englantia, kuin moni hänen kansalaisensa ja hän saa minun sanoistani paremmin selvää. Tuli sitä myös muutama sana espanjaakin opittua, mutta se rajoittuu vain sanoihin ja ehkä toisen ymmärtämiseen, kuin että osaisin sitä itse puhua. Eli omasta mielestäni tämän reissun aikana sain karsittua vähän omaa ujouttani pois ja kasvatettua paineensietokykyä entisestään.

 

Omasta mielestäni tulevien opiskelijoiden, jotka miettivät ulkomaan harjoitteluun lähtöä, ei kannata pelätä, jos ei ole ennen työskennellyt ravintolassa tai ei muuten omasta mielestä osaa puhua toisen maan kieltä. Työn oppii tekemällä ja se on minun mielestä paras tapa oppia. Kielitaito parantuu, kun avaa rohkeasti vaan suunsa. Ja kyllä aina löytyy tapa kommunikoida ihmisten kanssa ja se saattaa jopa olla hauskaakin, jos toinen ei puhu englantia ja toinen ei espanjaa  😉. Mutta miksi itse olen iloinen, että päätin lähteä toiseen maahan harjoitteluun? Ensinnäkin voitin oman pelkoni ja matkustin yksin toiseen maahan, jännittäen osaanko tehdä mitään oikein, kun yksin matkustan. Ja isoin toiseksi ja mikä on isoin asia. Tapasin aivan mahtavia ihmisiä eri maista joiden kanssa vietin unohtumattomia hetkiä ja he tekivät koko reissusta aivan ainutlaatuisen ja unohtumattoman. Ja tiedän että tulen tapaamaan joitakin näistä tulevaisuudessa ja olemaan yhteyksissä.

Haasta itsesi ja lähde!

-Juho

 

Lopputunnelmat

 Hei!

 

Nyt on kotiuduttu tai itse asiassa, jo jonkin aikaa sitten. Lähteminen oli todella haikeaa ja en olisi ikinä voinut kuvitella ennen tätä reissua, että hyvästit olisivat olleet noin vaikeat. Puhuimme Juhon kanssa vielä Lanzarotella ollessamme, että tämä oli varmasti yksi elämämme parhaista kokemuksista ja itse aion aika varmasti lähteä seuraavassa harjoittelussa myös pois Suomesta.

 

Opin niin paljon uutta, tutustuin uusiin ihmisiin eri kulttuureista ja opin puhumaan englantia sujuvammin (espanjaa myöskin hieman lisää 😊). Kun suunnittelin lähtöä ajattelin, että kolme kuukautta on maksimi aika jonka tahdon olla, mutta loppujen lopuksi se oli todella lyhyt aika ja kun lähtöpäivä koitti, oli sellainen olo, että en todellakaan haluisi vielä lähteä. Työ itsessään ei ollut niin ihanaa, että sen takia olisin halunnut jäädä, mutta muut harjoittelijat olivat todella hienoja ja ihania ihmisiä, että heidän kanssaan olisi siellä varmasti pari kuukautta mennyt vielä lisää. Muutamiin heistä olen pitänyt yhteyttä, eniten kämppikseeni Mirkaan.

 

Lähdin ensimmäistä kertaa yksin kauemmas lentäen kotimaasta ja vielä kolmeksi kuukaudeksi, niin olen kyllä myös ylpeä itsestäni. Kun pikkusiskoni saattoi minut Ähtärissä junaan matkalaukkujen kanssa oli kyllä vähän sellainen olo, että onko tämä nyt oikea vaihtoehto. Onneksi epäröinti tuli vasta tuossa vaiheessa, kun olisi ollut jo hieman hankala perua, sillä tällainen kokemus rikastuttaa elämää todella paljon ja kuten sanotaan, että matkustelu avartaa se pitää todellakin paikkaansa! Vaikka Lanzarotella ollessa oli aluksi sellainen olo, että haluaisi jo kotiin ja, että ei ollut oikea valinta lähteä, kannattaa kuitenkin odottaa hetki. Kämppikseni sanoi, että odota kuukausi ja jos sen jälkeen haluat vielä lähteä, niin sitten lähdet. Ei kyllä mennyt edes sitä kuukauttakaan, kun oli jo sellainen olo, että tahdon olla loppuun asti.

 

Voin rehellisesti suositella, että lähtekää ulkomaille vaihtoon tai harjoitteluun. Se tulee olemaan yksi elämän parhaista kokemuksista! Suosittelen myös valitsemaan hieman isomman yrityksen, silloin paremmalla todennäköisyydellä, siellä on enemmän myös muita harjoittelijoita.

 

-Kirsi

 

Babi :)

Juho, Kristijan ja Eli

Babi ja Nathalie :)

Kämppikseni Mirka :)